Mikä on MIELI ry?

MIELI ry on maailman vanhin mielenterveysalan kansalaisjärjestö, jonka perustehtävä on mielenterveyden edistäminen ja ongelmien ehkäisy. MIELI ry puolustaa kaikkien oikeutta hyvään mielenterveyteen. MIELI Suomen Mielenterveys ry on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon kansalaisjärjestö, jonka toiminta rahoitetaan pääosin julkisin varoin.

Mikä on itsemurhien ehkäisypäivä ja miksi sitä vietetään?

Itsemurhien ehkäisypäivän tavoitteena on paitsi normalisoida itsetuhoisista ajatuksista puhuminen, myös kannustaa ihmisiä kysymään toisiltaan ”mitä kuuluu?” Itsetuhoisista ajatuksista puhumiseen liittyy edelleen paljon stigmoja, jotka saattavat pahimmassa tapauksessa johtaa siihen, että henkilö jää yksin synkkien ajatustensa kanssa.

Voinko itse osallistua ja tukea itsemurhien ehkäisytyötä?

Itsemurhien ehkäisytyötä voi tukea kuka vain ja vieläpä täysin ilmaiseksi. Riittää, kun kysyy toisen kuulumisia. Se on kysymys, joka on yhtä tärkeä kysyä myös itseltään. Usein pelkästään se, että on läsnä ja kuuntelee, voi auttaa pelastamaan hengen. Toinen tapa auttaa on kannustaa kanssaihmisiä puhumaan itsetuhoisista ajatuksista ja näin häivyttämään niihin liittyvää hiljentymisen kulttuuria.

Voit tukea itsemurhien ehkäisytyötä myös rahallisesti tekemällä lahjoituksen osoitteessa mitakuuluu.fi.

Jos itselläni tai läheiselläni on itsetuhoisia ajatuksia, mistä voi hakea apua?

Akuutissa tilanteessa tulee aina ottaa yhtyettä hätäkeskukseen (112).

Muissa tapauksissa yhteyttä voi ottaa esimerkiksi Kriisipuhelimeen (09 2525 0111), Sekaisin-chattiin, kriisikeskuksiin tai itsemurhien ehkäisykeskukseen. Apua voit löytää myös tukinet.net-sivustolta.

Mikä kampanjan idea on ja mitä sillä tavoitellaan?

Kampanjan tavoitteena on nostaa tietoisuutta joidenkin vähemmistöjen merkittävästi kohonneesta itsemurhariskistä muuhun väestöön verrattuna. Sen tarkoituksena ei ole synkistellä vaan nostaa esille toivon merkitys. Itsetuhoiset ajatukset eivät kuitenkaan kosketa pelkästään vähemmistöjä ja siksi puhuttelemme sen aikana myös kaikkia suomalaisia. Kampanja on onnistunut, jos sen avulla pystymme pelastamaan yhdenkin hengen.

Mikä on kampanjan kohderyhmä ja miten se on otettu huomioon suunnittelussa ja toteutuksessa?

Kampanjan ensisijainen kohderyhmä ovat vähemmistöt. Vähemmistöön kuuluminen on kuitenkin jotain, mikä ei aina näy ulospäin. Siksi olemme halunneet tuoda sen keskiöön moninaisen ryhmän ihmisiä – niin kameran edessä kuin tietokoneen ruudulla. Olemme halunneet näyttää kampanjamme kasvoina toimivat henkilöt sellaisina kuin he itse haluavat näyttäytyä.

Toisena kohderyhmänämme ovat kaikki ihmiset, joilla itsellään tai joiden läheisillä on itsetuhoisia ajatuksia.

Miten tekoälyä hyödynnettiin kappaleessa?

Osana taustatutkimusta MIELI ry pyysi vähemmistön edustajia kertomaan mitkä kappaleet tuovat juuri heille toivoa vaikeina hetkinä. Kyselyn kautta kerättyä dataa käytettiin kahden tekoälyä hyödyntävän neuroverkon opettamiseen. Datan pohjalta tekoäly loi ensimmäiset versiot niin sävellyksistä kuin sanoituksista.

Mitä lisäarvoa tekoäly tuo?

Kappale edustaa toivoa vähemmistöjen edustajille ja siksi oli erityisen tärkeää, että se ei pohjaudu vain tekijöiden subjektiiviseen näkemykseen.

Tekoäly mahdollisti sen, että pystyimme luomaan täysin uutta musiikkia ja lyriikoita pohjautuen kyselystä saatuun dataan.

Mitä tekoälyä hyödyntäviä työkaluja suunnittelussa ja toteutuksessa käytettiin?

Lyriikoiden tuotannossa käytettiin Open AI:n GPT-3 neuroverkkoa, joka hyödyntää syväoppimista tuottaakseen tekstiä. Musiikin toteutuksessa käytettiin myöskin Open AI:n kehittämää Jukebox neuroverkkoa, jolla pystyy tuottamaan valmiita äänitiedostoja.

Miten tekoälyn tuottama materiaali näkyy lopullisessa kappaleessa ja kampanjassa?

Kirjoittajatiimi lähti hakemaan tunnelmaa tekoälyn luomista referensseistä, tutkimustuloksissa nostetuista kappaleista ja teemoista, ja yhdisti tähän omakohtaisia kokemuksia ja näkemyksiä.

Säkeistöjen sointukierto on rakennettu tekoälyn luomista sointupätkistä ja tuotannon yksityiskohtiin on suoraan samplattu tekoälyn musiikkia. Lyriikoiden tarina pohjautuu tekoälyn teksteihin, ja tässä on käytetty sekä suoria lainauksia tekoälyltä sekä viittauksia.

Materiaaleissa mainitaan, että opetitte tekoälyä datan avulla. Mitä tämä data on ja keneltä ja miten se on kerätty?

MIELI ry pyysi itsemurhaa yrittäneitä henkilöitä sekä vähemmistöjen edustajia kertomaan, mitkä kappaleet ovat tuoneet heille toivoa vaikeilla hetkillä. Dataa, eli musiikkikappaleita kertyi melkein 200. Data kerättiin täysin anonyymisti sähköistä kyselylomaketta hyödyntäen. Kyselyä jaettiin MIELI ry:n verkostoille sekä MIELI ry:n Itsemurhien ehkäisykeskuksen asiakkaille.

Kuka on tehnyt kappaleen?

Esittäjät: Heviteemu, eetu, Ida Paul
Kirjoittajat: Teemu Javanainen, Ida Paul, Jussi Tiainen
Tuottaja: Heviteemu
Miksaus: Kalle Keskikuru
Masterointi: Arttu Peljo

Miksi juuri nämä artistit valittiin mukaan?

Halusimme tuoda projektiin mukaan artisteja ja kirjoittajia, joille itselleen kampanja ja kappaleen sanoma ovat tärkeitä. Yksi lyriikoiden päätehtävistä oli samaistuttavuus kuuntelijan ja laulajan välillä, ja parhaimmalla tavalla tässä onnistutaan kun tekijät ja laulajat tietävät mistä puhuvat, ja pystyivät tekoälyn tueksi jakamaan omakohtaisia kokemuksia kappaleeseen. Koko tiimi oli erittäin tyytyväinen kappaleen lopputulokseen ja kokevat sen tarkoituksen tärkeänä.

Mistä voin kuunnella kappaleen?

Hymyn takaa on kuunneltavissa YouTubesta.

Maksettiinko artisteille ja mitä kappaleen tuotoille tapahtuu?

Kappaleen kirjoituksesta, säveltämisestä, sovituksesta ja tuotannosta maksettiin tekijöille alan normeja vastaava työkorvaus. Artistit sekä heitä edustavat levy-yhtiöt ovat pro-bonona mukana. Kappaleen striimauksen nettotulot ohjataan MIELI ry:lle kampanjaan liittyvään kriisityöhön.